George ja saksofonivirtuoosi Matti Rajula huvittelevat radiossa

George de Godzinsky ja Radio-orkesterin sooloklarinetisti Matti Rajula esiintyivät radion suorassa lähetyksessä 9. marraskuuta 1936 otsikolla Puolituntinen huvittelua saksofonin ja pianon kanssa. Museovirasto / Pietinen. Wikipedia.

På svenska

Hankittuaan uudenaikasta äänitystekniikkaa syksyllä 1934 Yleisradio ryhtyi seuraavasta keväästä lähtien tekemään omia äänityksiä, jotka tallennettiin pikalevyille. Yleisradion omia musiikkiäänityksiä kuultiin radiolähetyksissä kuitenkin vielä harvoin. Enimmäkseen soitettiin gramofonilevyjä tai Radio-orkesteri ja solistit esiintyivät suorissa lähetyksissä Fabianinkadun studiossa.

George de Godzinsky istui pitkästä aikaa flyygelin ääressä suorassa lähetyksessä 3. lokakuuta 1936 klo 19.45. Ohjelmassa oli ajanvietemusiikkia; Georgen omia sovituksia tanssi- ja iskusävelmistä, parafraasi Johann Strauss nuoremman valssista Tonava kaunoinen, kolme tango-uutuutta, kolme Boston-valssi-uutuutta ja sarja äänielokuvasta Roberta.

George flyygelin ja mikrofonin ääressä Yleisradion Fabianinkadun studiossa 1930-luvun puolivälissä. Wikipedia.

George oli perillä kansainvälisen viihdemaailman viimeisimmistä virtauksista. Roberta oli amerikkalainen musikaalikomedia vuodelta 1935, ja sen pääosissa esiintyivät Irene Dunne, Fred Astaire ja Ginger Rogers. Elokuvan ensi-ilta suomalaisissa teattereissa oli ollut tammikuussa 1936, kun George oli Kaukoidän kiertueella. Roberta pohjautui Broadwaylla 1933-1934 esitettyyn samannimiseen musikaaliin, jonka säveltäjä oli Jerome Kern. Musiikki sisälsi muun muassa hitit Yesterdays ja Smoke Gets in Your Eyes, jonka Paul Whitemanin orkesteri levytti 1934.

Irene Dunne, Fred Astaire ja Ginger Rogers amerikkalaisessa musiikkielokuvassa Roberta 1935. Wikimedia Commons.

Paul Whiteman ja Jerome Kern kuuluivat niihin kansainvälisiin nimiin, joiden tekemisiä George erityisesti seurasi. “Euroopassa oli Peter Kreuder, Amerikassa George Gershwin ja kaikki musikaali- ja operettisäveltäjät, Jerome Kern. Englannissa oli erittäin populääri kapellimestari Jack Hylton. Hänen levyjänsä kuuntelin ja sain paljon vaikutteita kansainväliseen sovitustyyliin, jota harrastin silloin.”

GEORGE JA MATTI RAJULA HUVITTELEVAT RADIOSSA

Marraskuun 9. päivänä klo 19.20 George esiintyi ensimmäisen kerran suorassa radiolähetyksessä yhdessä Matti Rajulan kanssa. Ohjelman otsikkona oli Puolituntinen huvittelua saksofonin ja pianon kanssa. Tämän jälkeen George säesti klarinetti- ja saksofonivirtuoosi Rajulaa radiossa usein.

“Muistan erittäin suurella lämmöllä Matti Rajulaa, joka oli silloin Radio-orkesterin sooloklarinetisti ja mainio saksofonitaiteilija. Hänen kanssaan teimme hyvin paljon keikkoja. Hän sanoi vain B-duuri, joku intro ja polkka ja sitten hän rupesi improvisoimaan hienoja polkkia. Voi, voi jos siihen aikaan olisi ollut magnetofoni, että olisi voinut niitä tallentaa! Tietysti Rajulan polkkia on painettu nuotteina, mutta niitä olisi ollut varmasti pari sataa hienoa polkkaa. Kukaan ei koskaan ole saanut tietää niistä, ne olivat vain hänen mielikuvituksessaan”, Godzinsky on kertonut vuosikymmeniä myöhemmin.

Matti Rajula ja molemmat soittimensa, klarinetti ja saksofoni. Helsingin kaupunginmuseo / Constantin Grünberg.

RAJULAN TIE KÄRSÄMÄELTÄ BABYLON-BERLIINIIN

Georgea yhdeksän vuotta vanhempi Matti Rajula oli suutarin poika Oulun seudulta Kärsämäeltä. Matin ollessa 6-vuotias ryhtyi eräs harrastajaklarinetisti opettamaan hänelle klarinetin alkeita. Musikaalinen poika lähetettiin 13-vuotiaana syksyllä 1918 yksin Helsinkiin Suomen Valkoisen Kaartin soittokuntaan. Matti puhalsi pääsykokeissa Porilaisten marssin, mikä sai musiikkipäällikkö Aleksei Apostolin huudahtamaan: “Ei meidän omatkaan miehet soita noin hyvin!”

Rajulasta tuli Apostolin soittokunnan suosikki. Hänelle kustannettiin säveltapailu- ja orkesteriopinnot Helsingin Musiikkiopistossa ja yksityistunnit klarinetinsoitossa Helsingin kaupunginorkesterin sooloklarinetisti Kusti Aerilan oppilaana. Aerila opasti Rajulaa myös uuden muotisoittimen, saksofonin käsittelyssä.

Huolimatta Apostolin vetoomuksista Rajula jätti soittokunnan 1924 ja ryhtyi ravintolamuusikoksi. Hän soitti muun muassa Helsingin kuuluisimmassa jazzkokoonpanossa Zambassa. Tammikuussa 1926 hän kävi Berliinissä esittäytymässä kapellimestari Bernard Ettélle ja lähti mukaan, kun Zamba kevään päätteeksi siirtyi Saksan Warnemündeen kylpyläorkesteriksi.

Elokuussa 1926 Bernard Etté palkkasi Matti Rajulan jazzorkesterinsa saksofonisektion johtajaksi. Ettén kuuluisan orkesterin mukana Rajula soitti lukuisissa suorissa radiokonserteissa, äänitti satakunta äänilevyä, konsertoi eri puolilla Saksaa ja teki esiintymismatkan New Yorkiin.


RAJULASTA RADIO-ORKESTERIN SOOLOKLARINETISTI

Matti Rajula palasi Suomeen tammikuussa 1932, sen jälkeen kun hänet joulukuussa oli valittu Radio-orkesterin sooloklarinetistiksi. Toivo Haapasen johtama Radio-orkesteri oli toiminut tuolloin neljä ja puoli vuotta. Näihin aikoihin päättyi Rajulan ensimmäinen, vuoden kestänyt avioliitto. Toisen avioliittonsa hän solmi heinäkuussa 1933 Berliinissä tapaamansa puolanjuutalaisen Margarete Kolakewitzin kanssa.

Radio-orkesterin klarinetistit Matti Rajula ja Kalle Åcker 1936. Rajula ja Åcker olivat hyvät kaverit keskenään ja äänittivät Yleisradiolle klarinettiduettoja. Museovirasto / Pietinen.

Radio-orkesterin lisäksi Rajula soitti suorissa radiolähetyksissä vapaavalintaisia soolo-ohjelmia klarinetilla ja saksofonilla. Vapaa-aikoinaan hän harjoitteli vimmatusti ja soitti tanssimusiikkia pääkaupungin ravintoloissa. Hän oli mukana muun muassa Dallapéssa, Dollyssa ja Melody Makers’issä. Lisäksi hän osallistui elokuvatuotantoihin, levytti ja sävelsi. Rajulan kynästä on muun muassa tunnettu jenkka Riippakoivun alla.

Matti Rajula esiintyi myös eri orkesterien solistina. Rajula innosti Yrjö Gunaropuloksen säveltämään hänelle saksofonikonserton 1935. Emigrantti Gunaropulos oli Melody Boys -jazzorkesterin keulahahmo ja Erkki Melartinin sävellysoppilas Konservatoriossa. Rajula kantaesitti konserton Radio-orkesterin kanssa maaliskuussa 1938. - Godzinsky on muistellut johtaneensa Gunaropuloksen konserton myöhemmin Eero Linnalan toimiessa saksofonisolistina.

Matti Rajula (kolmas vasemmalta) Dallapén riveissä Erkki Karun Suomen Filmiteollisuudelle ohjaamassa komediassa Syntipukki 1935. Elonet.

UUDENVUODENTANSSIAISET ROYALISSA

Joulukuun 27. päivänä emigrantit järjestivät Konservatoriolla hyväntekeväisyyskonsertin Suuri romanssi venäläisen lastenkodin hyväksi. George toimi kapellimestarina ja johti muun muassa sovituksensa Straussin Tonava kaunoisesta laulutriolle ja orkesterille. Konsertissa esiintyivät myös koloratuurisopraano Frida Sergejeff, mezzosopraano Sofie Bulitsch-Starck, tenori Harry Heinrichsén, jousikvartetti, jousiorkesteri ja balalaikkaorkesteri Livady.

Hyväntekeväisyyskonsertti Konservatoriolla 27. joulukuuta 1936. Godzinskyn perhearkisto.

Royalin mainos Helsingin Sanomissa 20. joulukuuta 1936 kehotti jo tekemään pöytävarauksen uudenvuodenaatoksi. Kansalliskirjasto / Sanomalehtien digiarkisto.

Vuoden viimeisenä iltana Georgen johtama Livady ja Franciszek de Godzinskyn johtama François-orkesteri viihdyttivät ravintola Royalin uudenvuodentanssiaisissa. Vanha Oopperakellari Ruotsalaisen Teatterin talossa Esplanadinpuiston puolella oli vaihtanut nimensä ja käynyt läpi suuren remontin. Uudenvuodenyönä, kun tanssijat valtasivat Royalin, isä ja poika Godzinskyn orkesterit soittivat sekä ravintolan yläkerrassa että alakerrassa.

Ravintola Royal juhlavalaistuksessa remontin jälkeen 1930-luvun puolivälissä. Museovirasto / Pietinen.

Lue seuraavaksi George ja Harmony Sisters kohtaavat Viipurissa 1937

Teksti: Tiina-Maija Lehtonen

GEORGE OCH SAXOFONVIRTUOSEN MATTI RAJULA HAR SKOJ PÅ RADION

George de Godzinsky och Matti Rajula, soloklarinettist i Radioorkestern, uppträdde i en direktsänd radiosändning den 9 november 1936, under rubriken En halvtimmes skoj med saxofon och piano. Museiverket / Pietinen. Wikipedia.

Suomeksi

Efter att ha skaffat ny inspelningsteknik började Rundradion på våren 1935 så småningom göra inspelningar. Yles egna inspelningar hördes dock sällan i etern. För det mesta spelades antingen grammofonskivor i radion eller så uppträdde radioorkestern och solisterna i direktsändningar från studion på Fabiansgatan.

George de Godzinsky satte sig efter en längre tid vid flygeln i en direktsändning den 3 oktober 1936 kl. 19.45. Programmet innehöll underhållningmusik; Georges egna arrangemang av dansmusik och schlagers, en parafras på Johann Strauss den yngers vals An der schönen blauen Donau, tre nya tangomelodier, tre nya Boston-valsmelodier och ett serie ur ljudfilmen Roberta.

George vid flygeln och mikrofonen i Rundradions studio på Fabiansgatan i mitten av 1930-talet. Wikipedia.

George var à jour med de senaste trenderna inom internationell underhållning. Roberta var en amerikansk musikalkomedi från 1935 med Irene Dunne, Fred Astaire och Ginger Rogers i huvudrollerna. Filmen hade premiär på finska biografer i januari 1936, när George var på turné i Fjärran Östern. Roberta baserades på Broadwaymusikalen med samma namn från 1933 till 1934, skriven av Jerome Kern. Musiken innehöll hitlåtarna Yesterdays och  Smoke Gets in Your Eyes, som spelades in på skiva av Paul Whitemans orkester 1934.

Irene Dunne, Fred Astaire och Ginger Rogers i den amerikanska musikalfilmen Roberta 1935. Wikimedia Commons.

Paul Whiteman och Jerome Kern hörde till de internationella namn vars verksamhet George särskilt följde. "I Europa var det Peter Kreuder, i Amerika George Gershwin och alla musikal- och operettkompositörer och Jerome Kern. I England fanns den mycket populäre dirigenten Jack Hylton. Jag lyssnade på hans skivor och fick mycket intryck till den internationella arrangemangsstil som jag då höll på med."

GEORGE OCH MATTI HAR SKOJ I RADION

Den 9 november kl. 19.20 medverkade George för den första gången i direktsänd radio tillsammans med Matti Rajula.Titeln på programmet var En halvtimmes skoj med saxofon och piano. Efter det ackompanjerade George ofta klarinett- och saxofonvirtuosen Rajula i radion.

"Jag minns Matti Rajula med stor värme, han var då soloklarinettist i Radioorkestern och en utmärkt saxofonist. Vi gjorde många spelningar med honom. Han sa bara B-dur, någon intro och en polka och sedan började han improvisera fantastiska polkor. Åh, om det bara hade funnits en bandspelare på den tiden för att ha kunnat spela in dem! Naturligtvis trycktes Rajulas polkor som noter, men det måste ha funnits ett par hundra fantastiska polkor. Ingen fick någonsin reda på dem, de fanns bara i hans fantasi", sa Godzinsky flera decennier senare.

Matti Rajula och hans två instrument, klarinett och saxofon. Helsingfors stadsmuseum / Constantin Grünberg.

RAJULAS VÄG FRÅN KÄRSÄMÄKI TILL BABYLON-BERLIN

Matti Rajula, som var nio år äldre än George, var son till en skomakare från Kärsämäki i Uleåborgstrakten. När Matti var 6 år gammal började en amatörklarinettist lära honom grunderna i klarinettspel. Hösten 1918, vid 13 års ålder, skickades den musikaliske pojken ensam till Helsingfors för att ansluta sig till Finlands vita gardets musikkår. Matti blåste Björneborgarnas march vid inträdesprovet, vilket fick musikdirektören Alexei Apostol att utropa: "Inte ens våra egna män spelar så bra!"

Rajula blev en favorit i Apostols orkester. Han fick stipendium för att studera komposition och orkesterstudier vid Helsingfors Musikakademi och privatlektioner i klarinettspel som elev till Kusti Aerila, soloklarinettist i Helsingfors stadsorkester. Aerila lärde också Rajula att spela saxofon, som var det nya modeinstrumentet.

Trots Apostols vädjanden lämnade Rajula orkestern 1924 och blev restaurangmusiker. Han spelade bl.a. i Helsingfors mest kända jazzensemble Zamba. I januari 1926 reste han till Berlin för att presentera sig för dirigenten Bernard Etté och anslöt sig till Zamba när orkestern  i slutet av våren blev Warnemünde spas orkester.

I augusti 1926 anställde Bernard Etté Matti Rajula som dirigent för saxofonsektionen i sin jazzorkester. Med Ettés berömda orkester spelade Rajula i många direktsända radiokonserter, spelade in ett hundratal skivor, gav konserter över hela Tyskland och gjorde en turné i New York.

RAJULA BLIR SOLOKLARINETTIST I RADIOORKESTERN

Matti Rajula återvände till Finland i januari 1932 efter att i december ha valts till soloklarinettist i Radioorkestern. Radioorkestern hade då fungerat i fyra och ett halvt år under ledning av Toivo Haapanen. Det var vid den här tiden som Rajulas första äktenskap, som varade i ett år, tog slut. Hans andra äktenskap ingicks i juli 1933 med Margarete Kolakewitz, en polsk-judisk kvinna som han träffade i Berlin.

Radioorkesterns klarinettister Matti Rajula och Kalle Åcker 1936. Rajula och Åcker var goda vänner och spelade in klarinettduetter för Rundradion. Museiverket / Pietinen.

Vid sidan av radioorkestern spelade Rajula klarinett och saxofon också i fritt valda soloprogram i direktsändningar i radion. På sin fritid övade han flitigt och spelade dansmusik på restauranger i huvudstaden. Han var medlem i bl.a. Dallapé, Dolly och Melody Makers. Han medverkade också i filmproduktioner, spelade in och komponerade. Bland Rajulas verk märks den välkända jenkan Riippakoivun alla.

Matti Rajula uppträdde också som solist i flera orkestrar. Rajula inspirerade Yrjö Gunaropulos att komponera en saxofonkonsert för honom 1935. Gunaropulos, som var emigrant, var frontfigur i jazzorkestern Melody Boys och studerade komposition för Erkki Melartin vid konservatoriet. Rajula uruppförde konserten med Radioorkestern i mars 1938 - Godzinsky dirigerade senare Gunaropulos-konserten med Eero Linnala som saxofonsolist.

Matti Rajula (tredje från vänster) med Dallapé i komedin Syndabocken, regisserad av Erkki Karu för Suomen Filmiteollisuus 1935. Elonet.

NYÅRSBAL PÅ ROYAL

Den 27 december anordnade emigranterna en välgörenhetskonsert på Konservatoriet, Stora romansen, till förmån för ett ryskt barnhem. George var dirigent och framförde bl.a. sitt arrangemang av Strauss An der schönen blauen Donau för en sångartrio och orkester. I konserten medverkade även koloratursopranen Frida Sergejeff, mezzosopranen Sofie Bulitsch-Starck, tenoren Harry Heinrichsén, en stråkkvartett, en stråkorkester och balalaikaorkestern Livady.

I Royals annons i Helsingin Sanomat den 20 december 1936 uppmanades man att redan boka bord för nyårsaftonen. Finlands nationalbibliotek / Tidningarnas digitala arkiv.

Under årets sista kväll på nyårsbalen på restaurang Royal underhöll Livady under ledning av George och François Orchestra under ledning av Franciszek de Godzinsky. Den gamla Operakällaren i Svenska Teaterns byggnad vid Esplanadparken hade bytt namn och genomgått en omfattande renovering. På nyårsafton, när dansarna tog över Royal, spelade Godzinskys far- och son-orkestrar både i övre och nedre våningen.

Restaurang Royal i festlig belysning efter renoveringen i mitten av 1930-talet. Museiverket / Pietinen.

Läs som nästa George och Harmony Sisters träffades i Viborg 1937

Text: Tiina-Maija Lehtonen

Svensk översättning: Christian de Godzinsky