Puolalainen talousinsinööri Franciszek de Godzinsky

Georgen isä Franz Xaver de Godzinsky oli syntynyt Varsovassa 11. marraskuuta 1873. Godzinskyn perhearkisto.

George de Godzinskyn isä, Franz Xaver de Godzinsky syntyi Venäjän keisarikuntaan kuuluvan Puolan pääkaupungissa Varsovassa 11. marraskuuta 1873. Georgen isä tapasi kertoa syntymävuodekseen 1878, ja 1878 on kaiverrettu syntymävuodeksi hänen hautakiveensä. Suomen kansalaisuuden hakemisen yhteydessä 1930-luvun lopulla Etsivän Keskuspoliisin tietoihin syntymävuodeksi on kuitenkin merkitty 1873. 

Franz Xaverin isä - siis Georgen isoisä - oli puolalainen insinööri Franciszek Godzinsky, jonka suku oli peräisin Veiksel-joen varrelta Pohjois-Puolan Bydgoszcz’ista (saksaksi Bromberg). Georgen kertoman mukaan isoisä oli isän puolelta “puhdas polakki”, mutta että isoisän äidin mukana sukuun tuli tšekkiläis-ukrainalaista verta.  

Godzinskyn suvulla oli Bydgoszcz’ssa maatila, missä kasvatettiin hevosia kuninkaalle ja armeijalle. Tarinan mukaan Godzinskyt oli aateloitu 1700-luvun alussa ja sukunimi oli saanut tuolloin eteensä de-liitteen. Kesällä 1938 vieraillessaan Varsovan matkallaan Ritaritalossa George löysi Puolan 729 aatelissuvun joukossa oman sukunsa vaakunan. “Symboleina siinä olivat hevosenpää, ristikkäin olleet miekat sekä kruunut.”  

Georgen isoisä ja veljensä olivat kuuluneet nuorina itsenäisyystaistelijoihin, jotka vastustivat poliisivaltaa, virkamiesten mielivaltaa ja Puolan venäläistämistä. Vuonna 1863 veljekset osallistuivat kapinaan, joka tukahdutettiin kovin ottein. Isoisän veli sai kahakassa kasakan sapelista iskun päähänsä, mutta säilyi hengissä. Rangaistukseksi Godzinskyjen maaomaisuus takavarikoitiin, ja veljekset lähetettiin Siperiaan, mistä he onnistuivat myöhemmin palaamaan. 

JUUTALAINEN ISOÄITI

Georgen isänäiti Elisé Magdalena de Simone oli ranskanjuutalainen orpotyttö, jonka suonisssa virtasi myös romanialaista verta. 

Ranskalainen kauppiasperhe otti Elisén kasvattilapsekseen ja lähetti hänet katoliseen luostarikouluun. Kasvatti-isällä oli liiketoimia Puolassa, ja kun Elisé oli päättänyt koulunsa, hän pääsi mukaan Varsovaan. Varsovalaisissa tanssiaisissa Elisé kohtasi tulevan aviomiehensä Franciszek Godzinskyn.  

Elisé ei koskaan oikein sopeutunut miehensä kotimaahan, hän ei esimerkiksi suostunut opettelemaan puolan kieltä. Franciszekille ja Elisélle syntyi neljä lasta, kaksi poikaa ja kaksi tytärtä, jotka kastettiin katolisiksi. Esikoispojasta tuli lääkäri. Toinen poika Franz Xaver otti käyttöön isänsä etunimen Franciszek.  

 

TARTON KAUTTA TAMPEREELLE KOTIOPETTAJAKSI

Georgen isä, Franciszek de Godzinsky vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Varsovassa. Hän oli musikaalinen poika ja osallistui innokkaasti koulun orkesteriin, missä hän soitti sekä pianoa, selloa että trumpettia. 

Kymnaasin jälkeen Franciszek matkusti jatkamaan opintojaan Viroon ja kirjoittautui Tarton saksan kieliseen yliopistoon. 

Von Nottbeckien Lielahden kartano. Tampereen historialliset museot / Wilhelm von Nottbeck.

Lielahden kartanon salonki. Tampereen historialliset museot / Lagergrén.

Suomeen Franciszek tutustui jo opiskeluaikoinaan ja sai samalla tuntumaa suomen ja ruotsin kieliin. Tamperelaisen Finlaysonin baltiansaksalaiset omistajat von Nottbeckit palkkasivat hänet nuorimman poikansa kotiopettajaksi Lielahden kartanoon. Kurt von Nottbeckista ja Franciszekista tuli läheiset ystävät.

   

Franciszekin oppilas (vasemmalla) ja sisarensa Lielahden kartanossa. Tampereen historialliset museot / Kurt von Nottbeck.

VIRKAMIEHEKSI PIETARIIN

Musiikki veti Franciszekia vahvasti puoleensa. Välillä hän harkitsi jopa vakavasti “merkantiilin” vaihtamista muusikon uraan, mutta vei kuitenkin opinnot Tartossa päätökseen. Franciszek valmistui 1903 talousinsinööriksi.

Tartosta Franciszek siirtyi Pietariin, missä hänestä tuli valtion virkamies. Venäjän kauppaministeriön amanuenssina hänen tehtäviinsä kuului organisoida valtion rautateiden makuu- ja ravintolavaunujen liikenne. Työ vaati paljon matkustamista, Siperian-rata tuli Franciszekille tutuksi.

Pietarin valtakatu Nevski Prospekt 1900-luvun alussa. Wikimedia.

 

Kuudet vaunut mahtuivat ajamaan rinnakkain Nevan valtakadulla 1900-luvun alussa. Lappeenrannan museot / Albert Felisch.

Talvipalatsin aukio Pietarissa. Museovirasto.

VIRKAMIES RYHTYY LIIKEMIEHEKSI

Franciszek de Godzinsky ei tyytynyt olemaan vain virkamies, vaan hän perusti myös oman vientiliikkeen. Hän kävi puuvillakauppaa, välitti venäläistä puuvillaa suomalaiselle tekstiiliteollisuudelle. Franciszek matkusteli usein Suomessa ja oppi kielimiehenä lisää varsinkin ruotsin kieltä. Liiketoimet menestyvät hyvin. Asiakkaita olivat suomalaiset kutomot, Tampereen verkatehtaat ja Finlayson-Forssa. Samalla Franciszek loi lisää suhteita suomalaisiin liikemiehiin ja hankki uusia tuttuja niin Tampereelta kuin Helsingistäkin. 

  

ITSEOPPINUT PIANISTI

Vapaa-aikoinaan Franciszek osallistui Pietarissa puolalaisen seuran toimintaan ja tutustui sitä kautta moniin nimekkäisiin taiteilijoihin kuten basso Fjodor Shaljapiniin, pianisti Ignacy Paderewskiin ja säveltäjä Sergei Rahmaninoviin - hänen kerrotaan muun muassa soittaneen pianoa nelikätisesti Rahmaninovin kanssa. 

Pianistina itseoppinut Franciszek hakeutui myös kuuluisan pianotaiteilijan Aleksandr Silotin yksityisoppilaaksi. Georgen mukaan hänen isä oli taitava improvisoija ja hänellä oli erinomainen musiikkimuisti. Pietarin keisarillisessa konservatoriossa, Silotin pianoluokassa 40-vuotias Franciszek tutustui tulevaan vaimoonsa, 20-vuotiaaseen Maria Othmar Neuschelleriin.

 

Lue seuraavaksi Pianisti Maria Neuschellerin upporikas perhe

Teksti: Tiina-Maija Lehtonen