Jatkosota touko-heinäkuu 1944: George Suomalaisen Oopperan Kreivitär Mariza -kiertueen pianistina

Suomalaisen Oopperan taiteilijoita lähdössä Kreivitär Marizan kotimaankiertueelle. Vasemmalta Irja Koskinen, Yrjö Ikonen, Sylvelin Långholm-Bergman, Thure Bahne, Elli Pihlaja, George de Godzinsky, Impi Karima ja Martti Seilo. Kuva julkaistiin Warkauden lehdessä 6. kesäkuuta 1944. Kansalliskirjasto / Sanomalehtien digiarkisto.

På svenska

Pommitukset helmikuussa 1944 vaikeuttivat Suomalaisen Oopperan toimintaa. Esityksiä oli harvennettava, minkä seurauksena lipputulot romahtivat. Maaliskuun lopussa taiteellinen henkilökunta jouduttiin irtisanomaan. Samaan aikaan Oopperan ohjelmistolle, varsinkin operetille oli kysyntää. George de Godzinsky oli debytoinut Suomalaisessa Oopperassa 31. maaliskuuta 1943 Emmerich Kálmánin operetin Kreivitär Mariza kapellimestarina. Vuotta myöhemmin Mariza oli edelleen erittäin suosittu. 

Ooppera kävi vierailemassa Marizan kanssa rintaman tuntumassa. Maaliskuun 27. ja 28. päivinä operetti esitettiin Karjalankannaksen Kivennavalla Termolan Tyrjänlinnassa. Yleisössä istuivat kenraali Martolan lohkon sotilaat. 

Toukokuun 24. päivänä Aunuksen radio lähetti Marizan ensimmäinen näytöksen suorana klo 19.30 alkaen. Esityspaikkana oli Sampo.

Neljä päivää myöhemmin, 28. toukokuuta Oopperan laulajat ja tanssijat esittivät kohtauksia Marizasta Karjalankannaksella ulkoilmateatterissa, jonka katsomoon mahtui 4000 sotilasta. Rintamalla Marizan esityksiä säesti sotilaista koottu Kannaksen orkesteri sotilaskapellimestarin johdolla.

Suomalainen Ooppera esitti kohtauksia operetista Kreivitär Mariza Karjalankannaksella ulkoilmassa 28. toukokuuta 1944. Säestyksestä vastasi Kannaksen orkesteri. Sotamuseo / Sotilasvirkailija J. Taube.

Esityksen päätteeksi kenraalimajuri Pajari nousi lavalle kiittämään Marizan esittäjiä. Sotamuseo / Sotilasvirkailija J. Taube.

Karjalankannaksen ulkoilmateatterissa oli tilaa 4000 sotilaalle. Sotamuseo / Sotilasvirkailija J. Taube.

KREIVITÄR MARIZAN KOTIMAANKIERTUE KÄYNNISTYY KUUSANKOSKELTA

Kevään 1943 jälkeen Godzinsky oli johtanut syksyllä muutamia Marizan näytäntöjä. Keväällä 1944 hän piteli Marizan tahtipuikkoa vain kerran, 2. tammikuuta. Hän ei osallistunut myöskään rintamakiertueisiin. Sen sijaan toukokuun lopulla alkanut Suomalaisen Oopperan kotimaankiertue työllisti Georgen kuukaudeksi. Hänet kiinnitettiin kiertueelle “huolehtimaan Marizan musiikillisesta johdosta”. Georgella ei ollut orkesteria johdettavanaan, vaan hän huolehti säestyksestä yksin pianon ääressä.

Oopperan kevätkiertue alkoi 31. toukokuuta Kuusankoskelta Kymintehtaan Työväentalosta. “Kevään suuri teatteritapahtuma odottaa kuusankoskelaisia tämän kuun 31. päivänä jolloin Suomalaisen Oopperan taiteilijoiden järjestämä operettikiertue saapuu esittämään Emmerich Kálmánin menestysoperettia Kreivitär Mariza”, Kouvolan Sanomat julkaisi Oopperan laatiman tiedotteen. 

“Kiertue vierailee kuukauden ajan eri tahoilla Suomea, matkan ulottuessa aina Rovaniemelle asti. Samoin kuin Lehárin Iloinen leski kuuluu Kreivitär Marizakin niihin operetteihin, joihin vuodet eivät tehoa, vaan jotka yhä uudelleen jaksavat temmata yleisön mukaansa sytyttävillä sävelillään, kauniilla lauluillaan ja upeilla tansseillaan. Antti Halosen ohjauksessa on tämä ikinuorekas operetti lisäksi saanut uutta verta ja rytmiä ja sen pääkaupungissa saavuttama yleisö- ja arvostelumenestys onkin ollut ennennäkemätön. Nimiosaa kreivitär Marizaa esittää kiertueella Elli Pihlaja ja sankariosassa on Thure Bahne. Lisäksi ovat mukana Yrjö Ikonen, Sylvelin Långholm, Martti Seilo, Impi Karima ja Rafael Karima. Tanssisolisteina näemme Oopperan suositun ensitanssijaparin Irja Koskisen ja Alex Saxelinin ja musiikillisesta johdosta huolehtii loistavaan tapaansa George de Godzinsky. Aivan erityisesti on mainittava Lasse Elon varta vasten tätä kiertuematkaa varten suunnittelema kaunis ja vaikuttava lavastus. Oopperamme parhaat voimat ovat siis tulessa ja yleisöllä tulee olemaan kerrankin riittävästi sekä kaunista kuultavaa että nähtävää. Jos milloin niin nykyään kaipaa yleisö tilaisuutta saada tempautua irti harmaan arkipäivän huolista. Ja se on mahdollista menemällä katsomaan Kreivitär Marizaa, joka piristää, huvittaa ja häikäisee ja vie ohiliukuviksi hetkiksi rakkauden ja romantiikan kimmeltäviin satumaailmoihin.”

Oopperan tiedotteeseen kuului valokuva Marizan taiteilijoista junavaunun edessä. “Suomalaisen Oopperan taiteilijoiden kesäkiertue saapuu esittämään operettia Kreivitär Mariza. Kuvassamme etualalla vasemmalta Irja Koskinen, Yrjö Ikonen, Sylvelin Långholm-Bergman, Thure Bahne, Elli Pihlaja, George de Godzinsky, Impi Karima ja Martti Seilo.”

VOIKKAA - VIIPURI

Kuusankosken jälkeen kiertue jatkui Voikkaalle, missä esiinnyttiin 1. kesäkuuta Seuratalossa. “Suuroperetit, jollaisiin Kreivitär Marizakin kuuluu, vaativat ennen kuin niiden teho katsojaan on täydellinen, suuressa määrässä myös ulkonaista loistoa. Ne on nähtävä teatterikeskuksissa, joissa esitykseen osallistuvat ensiluokkaisten näyttelijäin lisäksi orkesteri, kuoro ja baletti. Näiden joko kokonaan tai osaksikin puuttuessa operetin loisto huomattavasti himmenee. Ja näin käy pakostakin kiertueilla, joille ymmärrettävistä syistä ei kannata suuria henkilömääriä kustantaa. Tästä huolimatta muodostui Kreivitär Marizan esitys alussa mainituissa paikoissa varsin nautittavaksi. Orkesteria korvasi kapellimestari-säveltäjä-tuhattaituri George de Godzinsky, joka pianosäestäjänäkin on meillä omaa luokkaansa”, Kouvolan Sanomien nimimerkki A.A.Y. arvioi. 

“Operetti ja sen esitys saavuttivat Kuusankoskella edellä mainituista puutteista huolimatta valtavan menestyksen. Suosionosoitukset olivat pitkin iltaa voimakkaat ja ne uusiutuivat jokaisen niin laulu- kuin tanssikohtauksen jälkeen”, A.A.Y. jatkoi. “Niistä sai osansa eikä suinkaan vähemmässä määrässä myös säestäjänä toiminut George de Godzinsky, jonka tukevilla hartioilla lepää tämänkin operetin musiikillinen johto ja joka niin täällä kuin muuallakin on yleisön todellinen suosikki.”

“Yleisöä oli Kymintehtaan Työväen talossa sali ääriään myöten täynnä, mutta Voikaan seurataloon olisi vielä jokunen katsoja mahtunut. Pääsylippujen hinnat olivat varsin korkeat, jopa sellaiset, että niitä täkäläisissä oloissa voidaan pitää suorastaan huikeina”, A.A.Y. päätti kirjoituksensa.

Ilmoitus Kansan Työssä 28. toukokuuta 1944. Kansalliskirjasto / Sanomalehtien digiarkisto.

Voikkaata seurasi Viipuri, missä esiinnyttiin kaupungin vanhassa 1834 rakennetussa teatteritalossa 2. ja 3. kesäkuuta. Karjala-lehden nimimerkki S. F.-T. kiinnitti entisten viipurilaistähtien, Martti Seilon ja Thure Bahnen ohella huomiota muun muassa Godzinskyyn: “Operetin orkesterimaisesta säestyksestä huolehti mestarillisesti tuhattaiturimme Georges de Godzinsky. Oli suorastaan ihmeellistä, mitenkä hän monin säestystä rikastuttavin juoksutuksin sai käytettävissä olevan pianoraukan soimaan. Mustalaissoittaja kiertueella pitäisi olla mukanaan. Ne kohtaukset, jotka sitä vaativat ovat siksi tärkeät, ettei taitavinkaan markeeraus voi viulun äänen puutetta korvata. - Kukkia ja ihastuneita suosionosoituksia loppumattomiin!”

SORTAVALA - VUOKSENNISKA - SAVONLINNA

Viipuria seurasi 4. kesäkuuta Sortavalan Vakkohovi. Laatokka-lehdestä paikalla oli nimimerkki L.H.: “Kreivitär Mariza Suomalaisen oopperan taiteilijain esittämänä sunnuntaina Vakkohovissa oli saanut loppuunmyydyn katsomon. Säestyksen hoiti pianisti George de Godzinsky suurenmoisella taidollaan lisäten pianopartituuuriin asianmukaista koristeellisuutta ja käyttäen valppaasti orkesterinomaisia tehoja. Mainittakoon että toisen näytöksen keskelle oli lavastustauon ajaksi järjestetty miellyttävä intermezzo, jolloin pianisti de Godzinsky esitti soolon, laulajatar Sylvelin Långholm lauloi ja balettipari Irja Koskinen ja Alexander Saxelin tanssi pas de deux’in. Yleisö eläytyi täysin operettitunnelmaan osoittaen tuhkatiheään suosiotaan erinomaiselle esitykselle. Monet taiteilijat saivat kukkia.”

Seuraavana iltana 5. kesäkuuta esiinnyttiin Vuoksenniskan Seuratalolla. Paikallislehti Ylä-Vuoksi kutsui ennakkojutussaan Georgea “yleisönsuosikiksi ja tuhattaituriksi, jonka tuntee koko Suomen kansa.”

Vuoksenniskalta matka jatkui Savonlinnaan, missä esiinnyttiin Työväentalolla 6. kesäkuuta.

Warkauden lehden kuvitusta 6. kesäkuuta 1944. Kansalliskirjasto / Sanomalehtien digiarkisto.

VARKAUS - JOENSUU - KUOPIO

Kesäkuun 7. päivänä oli vuorossa Varkauden loppuunmyyty Seuratalo. Warkauden lehti esitteli taiteilijat kuvien kera: “Suklaasilmäinen George de Godzinsky purjehtii avioliiton satamaan. Tuhattaituri George de Godzinskyn tuntee koko Suomen kansa. Ja hänestä pitävät kaikki. Kerrotaan että Kuopion koulutytöt eivät enää haaveile Leif Wagerista vaan suklaasilmäisestä, pienestä ja pirteästä Godzinskystä, joka osaa soittaa niin, että polvia heikottaa. Eikä Kuopio ole mikään poikkeus. Hän johtaa orkesteria ilman nuotteja, sillä kerran unohtuivat Marizan partituurit kotiin ja siitä lähtien on kapellimestarimme heilutellut tahtipuikkoaan noin vaan ulkomuistista.”

Suklaasilmäinen George de Godzinsky Warkauden lehdessä 6. kesäkuuta 1944. Kansalliskirjasto / Sanomalehtien digiarkisto.

“Godzinskyista riittäisi juttua vaikka millä mitalla. Hänen suurena intohimonaan on matkustaminen ja varmimmin hänet tapaakin juuri junasta. Hän on tehnyt musiikin kymmeniin filmeihin ja filmituottajat suorastaan tappelevat hänestä. Hän on iloinen ja hauska seuramies ja puhuu sujuvasti useita kieliä. Tshaikovskyn kuudes sinfonia ja Sibeliuksen Tuonelan joutsen ovat Godzinskyn lempikappaleita, mutta mikään inhimillinen ei ole hänelle vierasta, siis ei repäisevin swingikään”, Warkauden lehti selosti. “Ja vaikka tämä pieni ja pirteä mies on aina menossa ja aina uppoutunut töihin korviaan myöten, on hänellä ollut aikaa rakastuakin ja purjehtiminen avioliiton satamaan tapahtuu aivan lähipäivinä, ellei jo ole tapahtunutkin.”

Varkaudesta jälkeen esiinnyttiin Joensuun kaupungintalolla 8. kesäkuuta, mistä siirryttiin Kuopioon. Esitykset Kuopion Työväentalossa olivat 10. ja 11. kesäkuuta.

SUURHYÖKKÄYS ALKAA KANNAKSELLA

Liittoutuneet olivat suorittaneet 6. kesäkuuta maihinnousun Ranskan rannikolla Normandiassa. Kolme päivää myöhemmin Neuvostoliitto aloitti Karjalankannaksella suurhyökkäyksen. Stalin oli luvannut tukea liittoutuneitten maihinnousua hyökkäämällä idästä ja pyrki Suomen osalta nopeaan ratkaisuun.

Kesäkuun 9. päivänä Mariza-kiertue oli siirtymässä Joensuusta Kuopioon, kun puna-armeijan tykistö ja ilmavoimat aloittivat massiiviset hyökkäykset suomalaisten asemiin. Jalkaväki lähti rynnäkköön myöhemmin samana päivänä.

Ensimmäiset kuvat vihollisen suurhyökkäyksen alettua kesäkuussa 1944. Suomalaiset sotilaat vetäytyvät. Valokuvaaja, sotilasvirkailija J. Taube haavoittui itse välittömästi kuvan ottamisen jälkeen. Sotamuseo / Sotilasvirkailija J. Taube.

  

Helsingin Sanomat 11. kesäkuuta 1944. Kansalliskirjasto / Sanomalehtien digiarkisto.

Suomen päämajalle suurhyökkäys tuli yllätyksenä, sillä uskottiin Neuvostoliiton pyrkivän Berliiniin ennen liittoutuneita.

Suurhyökkäys jatkui. Kesäkuun puoliväliin mennessä suomalaiset joukot olivat vetäytyneet Viipuri-Kuparsaari-Taipale -linjalle. Vetäytymällä voitettiin aikaa, että apuvoimat ehtivät saapua paikalle. Suomalaiset joukot Itä-Karjalassa olivat saaneet käskyn vetäytyä ja tulla apuun Kannakselle.

IISALMI - ROVANIEMI

Synkkien sotauutisten keskellä Suomalaisen Oopperan taiteilijaseurue jatkoi matkaansa Kuopiosta Iisalmelle 12. kesäkuuta ja edelleen Rovaniemelle, missä esiinnyttiin 15. ja 16. kesäkuuta. Saksalaisten Rovaniemelle rakentama kulttuuritalo Das Haus der Kameradschaft ei tullut  Marizan esityspaikkana kysymykseen, vaan operetti esitettiin Suojeluskuntatalon salissa. Syy esityspaikkaan oli Marizan juutalainen säveltäjä Kálmán, jonka musiikki oli Saksassa kielletty. Säveltäjä itse oli paennut natsien valtaantulon jälkeen Wienistä Pariisiin ja sieltä edelleen Yhdysvaltoihin.

Marizan näytösten lisäksi Oopperan taiteilijat pitivät Rovaniemellä päivämatinean, joka sopi ohjelmansa puolesta saksalaisten kulttuuritaloon. “Suomalaisen oopperan Rovaniemellä vieraillut henkilökunta oli järjestänyt eilen Haus der Kameradschaftiin onnistuneen päivämatinean, jossa hupaisat ohjelmanumerot seurasivat toinen toistaan”, Lapin Kansa selosti.

“Tilaisuuden aloitti George de Godzinsky esittämällä Hubain Unkarilaisen fantasian pianolle. Sen jälkeen esittivät oopperan laulajattaret ja laulajat kansanlauluja operettiohjelmistoaan sydämestään mukana olevalle yleisölle. Oopperan primaballerina Irja Koskinen ja balettimestari Alexander Saxelin esittivät muutamia tansseja ja ohjelmaa elävöitti Geroge de Godzinsky pianoesityksillään. Viimemainittu huolehti myös illan säestyksestä.”

"MIELIALA ON ALAKULOINEN MUTTA SE ON TÄMÄ AIKA"

Yhtä aikaa Georgen kanssa Rovaniemelle osui Anna-Liisa Autio, joka oli esiintymiskiertueella viihdytysjoukkueen mukana ja asui matkustajakoti Lapissa. George ja Liisa olivat tavanneet ja sopineet tapaavansa vielä uudestaan, mikä ei sitten Georgen puolelta onnistunutkaan. 

Viihdytysjoukkueen iloisia tyttöjä yhteiskuvassa. Oikealla baskeripäinen Anna-Liisa Autio. Anna-Liisa Rantasen perhearkisto. 

Liisan kanssa samalle viihdytyskiertueelle osallistuivat muun muassa A.Aimo (vasemmalla) ja Eugen Malmstén (keskellä). Anna-Liisa Rantasen perhearkisto.

“Hei Anna-Liisa! 

Terveisiä sinulle tästä kaupungista. Olin silloin pakoitettu menemään hoitamaan kaksi meidän herroja, että ne varmasti joutuisivat junaan ja siksi en voinut tulla sinulle sanomaan hyvää yötä. Matkani jatkaa taas samalla tavalla. Mieliala on alakuloinen mutta se on tämä aika. Toivon sinulle Liisa hyvää juhannusta ja paljon oloa Rovaniemellä.

Syd. terveisin ja lähetän sinulle yhden suukkon sinun ystäväsi Yrjö”.

Georgen kortti Liisalle Rovaniemelle kesäkuussa 1944. Godzinskyn perhearkisto.

Tämä Georgen Liisalle todennäköisesti Raahesta 19. kesäkuuta lähettämä postikortti on viimeinen säilynyt dokumentti heidän lähes viisi vuotta kestäneestä kirjeenvaihdostaan.

RAAHE - KOKKOLA - KANNUS - VALKEAKOSKI - JYVÄSKYLÄ 

Rovaniemeltä kevätkiertue jatkui 19. kesäkuuta Raahen Suojeluskuntatalolle. Seuraavana iltana 20. kesäkuuta esiinnyttiin Kokkolassa, ja 21. kesäkuuta Kannuksessa.

Kesäkuun 21. päivänä Suomi tiedusteli Neuvostoliitolta rauhanehtoja. Neuvostoliitto ilmoitti vaativansa ehdotonta antautumista.

Seuraavana päivänä Saksan ulkoministeri von Ribbentrop saapui Helsinkiin ja vaati Suomea sitoutumaan sodan jatkamiseen. Muussa tapauksessa Saksa vetäisi sotilaallisen tukensa Suomelta välittömästi pois.

Samana päivänä, 22. kesäkuuta Marizan kiertue jatkoi Kannuksesta Valkeakoskelle. “Tuhattaituri George de Godzinsky. Hänet tuntee koko Suomen kansa. Godzinskyn nimi rintamakiertueilla ja asemiesilloissa, konserteissa ja muissa musikaalisissa tilaisuuksissa on kertakaikkiaan vetonaula, joka ei koskaan petä. Nythän saapuu paikkakunnallemme sangen ylhäisessä ja ihastuttavassa seurassa. Itse Kreivitär Mariza, tuo ikinuorekas operettikuningatar on lähtenyt kiertämään Suomennientä ristiin rastiin Godzinsky musikaalisena holhoojanaan”, Valkeakosken ja Sääksmäen Sanomat kirjoitti ennakkojutussaan. 

“Godzinsky on kertonut kouluaikanaan olleensa pahassa ristitulessa. Musiikki veti puoleensa ja koneet ja tekniikka. Onneksi musiikki osoittautui voimakkaammaksi, sillä hyviä insinöörejä meillä on vaikka millä mitalla, mutta tuhattaituri-kapellimestari-säveltäjää tuskin yksi käden sormilla laskettavissa", paikallislehti kirjoitti.

Valkeakoskelta kiertue jatkui Jyväskylään, missä Mariza esitettiin juhannuspäivänä 24. kesäkuuta.

RYTI - RIBBENTROP -SOPIMUS

Heti juhannuksen jälkeen, 25. kesäkuuta käynnistyivät Viipurin koillispuolella Talin - Ihantalan taistelut. Seuraavana päivänä presidentti Risto Ryti sitoutui von Ribbentropin vaatimukseen ja allekirjoitti omissa nimissään kirjeen, joka takasi aseavun ja viljatoimitusten jatkumisen Suomelle. Kesäkuun 27. päivänä ilmoitettiin virallisesti, että Suomi oli pyytänyt aseapua Saksalta.

KIERTUE PÄÄTTYY VAMMALAAN

Kesäkuun 27. päivän iltana päättyi myös Suomalaisen Oopperan kevätkiertue Vammalassa. Kreivitär Mariza oli esitetty kuukauden aikana 20 kertaa 17 eri paikkakunnalla.

Kesäkuun 28. päivänä Neuvostoliitto valtasi Petroskoin.

VIIMEISET ASEMIESILLAT ENNEN VIHKILOMAA

Heinäkuun 5. päivänä George juhli 30-vuotissyntymäpäiväänsä. Seuraavana päivänä hän oli jälleen propaganda-tehtävissä, tällä kertaa Heinolan Rantakasinolla, missä järjestettiin Propaganda-Aseveljien 109. asemiesilta. Georgen lisäksi esiintymässä olivat Jorma Huttunen, Elli Pihlaja, Sylva Rossi, Liisa Tuomi, Joel Asikainen, korpraali Möttönen, Tampereen varuskunnan soittokunta musiikkikapteeni Onni Palomäen johdolla sekä asemieskuoro ja asemiesorkesteri. Kuuluttajana toimi ylikersantti Carl-Erik Creutz.

Heinäkuun 7. päivänä klo 20.35 radiossa kuultiin Georgen solistiyhtyeen soittamia Kesäsäveliä.

Pari päivää ennen vihkiäisiään, 13. heinäkuuta George oli vielä Turun palokunnantalolla, missä Propaganda-Aseveljet järjesti 110. asemiesillan. Georgen kanssa esiintyivät Anna Mutanen, Lucia Nifontova-Saurama, Kerttu Vanne, Nils-Eric Fougstedt, Joel Rinne, Aku Käyhkö, Pirkko Karppi, Turun laivaston soittokunta kapteeni A. Muukan johdolla, asemiesorkesteri ja asemieskuoro sekä Työväen mieskuoro. Kuuluttajana toimi vääpeli Reino Jokilehto.

Sosialisti-lehden mukaan palokunnantalo oli lähes täynnä innostunutta ja hyväntuulista yleisöä: “Illan musiikkiohjelman suoritukseen osallistui paitsi jo mainittua Laivaston soittokuntaa asemieskuoro ja -soittokunta sekä tunnetut muusikot Godzinsky ja Fougstedt esittäen muun muassa kahdella pianolla näppäriä duettoja. Arvonumeroiksi muodostuivat myöskin turkulaisen viulutaiteilija Kerttu Vanteen esitykset, joissa saatiin ihailla hänen soittimensa kaunista laulavuutta sekä taiturin pitkälle kehittynyttä teknillistä näppäryyttä.”

George ja ystävänsä Nils-Eric Fougstedt esittivät Turun palokunnantalolla 13. heinäkuuta 1944 "näppäriä duettoja" kahdella pianolla. Samat kaverit viihdyttävät yleisöä nelikätisesti 25. maaliskuuta 1943 Helsingin Konservatoriolla Toivekonsertissa nro 15. Sotamuseo / Sotilasvirkailija Esko Manninen.

Lue seuraavaksi Jatkosota heinä-elokuu 1944: George menee naimisiin Elisabeth Urbanowiczin kanssa

Teksti: Tiina-Maija Lehtonen

FORTSÄTTNINGSKRIGET MAJ-JULI 1944: GEORGE SOM PIANIST PÅ FINSKA OPERANS TURNÉ MED GREVINNAN MARIZA

Artister från Finska Operan på väg till inrikesturné med Grevinnan Mariza. Från vänster Irja Koskinen, Yrjö Ikonen, Sylvelin Långholm-Bergman, Thure Bahne, Elli Pihlaja, George Suomalainen, Impi Karima och Martti Seilo. Bilden publicerades i tidningen Warkauden lehti den 6 juni 1944. Nationalbiblioteket / Tidningarnas digitala arkiv.

Suomeksi

Bombningarna i februari 1944 försvårade Finska Operans verksamhet. Föreställningarna var tvungna att glesas ut, vilket ledde till att biljettintäkterna rasade. I slutet av mars blev man tvungen att säga upp den konstnärliga personalen. Samtidigt fanns det en efterfrågan på Operans repertoar, särskilt operett. George de Godzinsky hade debuterat vid Finska Operan den 31 mars 1943 som dirigent för Emmerich Kálmáns operett Grevinnan Mariza. Ett år senare var Mariza fortfarande mycket populär.

Operan besökte frontnära områden med Mariza. Den 27 och 28 mars framfördes operetten i Termolas Tyrjänlinna i Kivinapa på Karelska näset. I publiken satt soldater från general Martolas sektion.

Den 24 maj sände Olonets (Aunus) radio den första akten av Mariza direkt med start kl. 19.30. Spelplatsen var Sampo.

Fyra dagar senare, den 28 maj, framförde Operans sångare och dansare scener ur Mariza vid en friluftsteater på Karelska näset, vars läktare rymde 4 000 soldater. Vid fronten ackompanjerades Mariza-föreställningarna av Näsets orkester, sammansatt av soldater, under ledning av en militärkapellmästare.

Finska Operan framförde scener ur operetten Grevinnan Mariza på Karelska näset under bar himmel den 28 maj 1944. För ackompanjemanget svarade Näsets orkester. Krigsmuseet / Militärtjänsteman J. Taube.

Efter föreställningens slut steg generalmajor Pajari upp på scenen för att tacka Marizas artister. Krigsmuseet / Militärtjänsteman J. Taube.

Friluftsteatern på Karelska näset hade plats för 4 000 soldater. Krigsmuseet / Militärtjänsteman J. Taube.

GREVINNAN MARIZAS INRIKESTURNÉ STARTAR I KUUSANKOSKI

Efter våren 1943 hade Godzinsky lett några föreställningar av Mariza under hösten. Under våren 1944 höll han i Marizas taktpinne endast en gång, den 2 januari. Han deltog inte heller i frontturnéerna. Däremot sysselsattes George av Finska Operans inrikesturné, som inleddes i slutet av maj, under en månads tid. Han engagerades för turnén för att ”ansvara för Marizas musikaliska ledning”. George hade ingen orkester att dirigera, utan skötte ackompanjemanget ensam vid pianot.

Operans vårturné inleddes den 31 maj i Kuusankoski vid Kymifabrikens Arbetarhus. ”Vårens stora teaterhändelse väntar invånarna i Kuusankoski den 31:a denna månad, då operetturnén arrangerad av Finska Operans artister anländer för att framföra Emmerich Kálmáns succéoperett Grevinnan Mariza”, publicerade Kouvolan Sanomat i ett pressmeddelande utformat av Operan.

“Turnén besöker under en månads tid olika delar av Finland, och resan sträcker sig ända upp till Rovaniemi. Precis som Lehárs Glada änkan hör Grevinnan Mariza till de operetter som åren inte biter på, utan som om och om igen förmår rycka med sig publiken med sina tändande melodier, vackra sånger och storslagna danser. Under Antti Halonens regi har denna evigt unga operett dessutom fått nytt blod och rytm, och dess publik- och kritikersuccé i huvudstaden har varit exempellös. Titelrollen som grevinnan Mariza spelas på turnén av Elli Pihlaja och i hjälterollen ses Thure Bahne. Dessutom medverkar Yrjö Ikonen, Sylvelin Långholm, Martti Seilo, Impi Karima och Rafael Karima. Som danssolister ser vi Operans populära premiärdanspar Irja Koskinen och Alex Saxelin, och för den musikaliska ledningen svarar på sitt strålande manér George de Godzinsky. Särskilt bör nämnas den vackra och imponerande scenografin, som Lasse Elo har designat uttryckligen för denna turnéresa. Vår Operas bästa krafter är alltså i elden, och publiken kommer för en gångs skull att få sitt lystmäte av sådant som är vackert att både se och höra. Om någonsin, så behöver publiken nuförtiden en möjlighet att få ryckas loss från den grå vardagens bekymmer. Och det är möjligt genom att gå och se Grevinnan Mariza, som piggar upp, roar och bländar, och för förbi-ilande ögonblick tar en till kärlekens och romantikens glittrande sagovärldar.””

Till Operans pressmeddelande hörde ett fotografi av Mariza-artisterna framför en tågvagn. ”Finska Operans artisters sommar-turné anländer för att framföra operetten Grevinnan Mariza. På vår bild i förgrunden från vänster Irja Koskinen, Yrjö Ikonen, Sylvelin Långholm-Bergman, Thure Bahne, Elli Pihlaja, George de Godzinsky, Impi Karima och Martti Seilo.”

VOIKKAA - VIBORG

Efter Kuusankoski fortsatte turnén till Voikkaa, där man uppträdde den 1 juni i Societetshuset. ”Stora operetter, till vilka även Grevinnan Mariza hör, kräver en hel del yttre prakt innan deras effekt på åskådaren är fullständig. De bör ses i teatercentra där förutom förstklassiga skådespelare även orkester, kör och balett deltar i föreställningen. När dessa antingen helt eller delvis saknas, bleknar operettens glans betydligt. Och så sker oundvikligen på turnéer, där det av förståeliga skäl inte lönar sig att bekosta stora mängder personal. Trots detta blev föreställningen av Grevinnan Mariza på de förstnämnda platserna mycket njutbar. Orkestern ersattes av kapellmästaren-kompositören-tusenkonstnären George de Godzinsky, som även som pianoackompanjatör är i en klass för sig hos oss”, bedömde signaturen A.A.Y. i Kouvolan Sanomat.

”Operetten och dess framförande rönte trots de ovannämnda bristerna en enorm framgång i Kuusankoski. Ovationerna var kraftiga under hela kvällen och de förnyades efter varje sång- och dansscen”, fortsatte A.A.Y. ”George de Godzinsky, på vars stadiga axlar den musikaliska ledningen även för denna operett vilar, och som såväl här som på andra håll är publikens verkliga favorit, fick sin beskärda del av dem och ingalunda i mindre grad.”

”Salen i Kymifabrikens arbetarhusvar fylld till sista plats, men i Voikkaa societetshus skulle ännu några åskådare ha fått plats. Biljettpriserna var ganska höga, till och med sådana att de under de lokala förhållandena kan anses som rentav skyhöga”, avslutade A.A.Y. sin skrift.

Annons i Kansan Työ den 28 maj 1944. Nationalbiblioteket / Tidningarnas digitala arkiv.

Efter Voikkaa följde Viborg, där man uppträdde den 2 och 3 juni i stadens gamla teaterhus byggt 1834. Tidningen Karjalas signatur S. F.-T. fäste vid sidan av de tidigare Viborgsstjärnorna Martti Seilo och Thure Bahne uppmärksamhet vid bland andra Godzinsky: ”För operettens orkesterlika ackompanjemang svarade vår tusenkonstnär George de Godzinsky mästerligt. Det var rentav förunderligt hur han med många ackompanjemangsberikande löpningar fick det stackars pianot att klinga. En zigenarmusiker borde finnas med på turnén. De scener som kräver det är så pass viktiga att inte ens den skickligaste markering kan ersätta ljudet av en fiol. – Blommor och förtjusta bifall i oändlighet!”

SORTAVALA - VUOKSENNISKA - NYSLOTT

Efter Viborg följde Vakkohovi i Sortavala den 4 juni. Från tidningen Laatokka var signaturen L.H. på plats: ”Grevinnan Mariza framförd av Finska Operans artister i söndags i Vakkohovi hade lockat en slutsåld salong. Ackompanjemanget sköttes av pianisten George de Godzinsky med hans storslagna skicklighet, varvid han tillförde pianopartituret vederbörlig dekoration och vaket använde orkesterlika effekter. Det bör nämnas att ett behagligt intermezzo hade arrangerats mitt i den andra akten under en scenografipaus, då pianisten de Godzinsky  framförde ett solo, sångerskan Sylvelin Långholm sjöng och balettparet Irja Koskinen och Alexander Saxelin dansade ett pas de deux. Publiken levde sig helt in i operettstämningen och visade titt som tätt sin hänförelse för det utmärkta framförandet. Många artister fick blommor.”

Följande kväll, den 5 juni, uppträdde man i Vuoksenniska societetshus. Lokaltidningen Ylä-Vuoksi kallade George i sin förhandsartikel för ”publikfavorit och tusenkonstnär, som hela Finlands folk känner till.”

Från Vuoksenniska fortsatte resan till Nyslott, där man uppträdde i Arbetarföreningens hus den 6 juni.

Illustration i Warkauden lehti den 6 juni 1944. Nationalbiblioteket / Tidningarnas digitala arkiv.

VARKAUS - JOENSUU - KUOPIO

Den 7 juni var det dags för det slutsålda societetshuset i Varkaus. Warkauden lehti presenterade artisterna med bilder: ”Chokladögda George de Godzinsky seglar in i äktenskapets hamn. Tusenkonstnären George de Godzinsky är känd av hela Finlands folk. Och alla tycker om honom. Det berättas att skolflickorna i Kuopio inte längre drömmer om Leif Wager utan om den chokladögda, lilla och pigga Godzinsky, som kan spela så att knäna blir svaga. Och Kuopio är inget undantag. Han leder orkestern utan noter, för en gång glömdes Marizas partitur hemma och sedan dess har vår kapellmästare viftat med taktpinnen bara så där ur minnet.”

Den chokladögda George de Godzinsky i Warkauden lehti den 6 juni 1944. Nationalbiblioteket / Tidningarnas digitala arkiv.

”Det skulle finnas hur mycket som helst att berätta om Godzinsky. Hans stora passion är att resa och säkrast träffar man honom just på tåget. Han har gjort musiken till tiotals filmer och filmproducenterna slåss rentav om honom. Han är en glad och trevlig sällskapsmänniska och talar flytande flera språk. Tjajkovskijs sjätte symfoni och Sibelius Tuonelas svan är Godzinskys favoritstycken, men inget mänskligt är främmande för honom, alltså inte ens den mest riviga swing”, förklarade Warkauden lehti. ”Och även om denne lille och pigge man alltid är på språng och alltid fördjupad i arbete upp över öronen, har han haft tid att bli kär också, och seglatsen in i äktenskapets hamn sker alldeles de närmaste dagarna, om den inte redan har skett.”

Efter Varkaus uppträdde man i Joensuu stadshus den 8 juni, varifrån man förflyttade sig till Kuopio. Föreställningarna i Kuopio arbetarföreningshus hölls den 10 och 11 juni.

STORANFALLET BÖRJAR PÅ NÄSET

De allierade hade den 6 juni genomfört landstigningen på Frankrikes kust i Normandie. Tre dagar senare inledde Sovjetunionen ett storanfall på Karelska näset. Stalin hade lovat att stödja de allierades landstigning genom att anfalla från öster och strävade efter ett snabbt avgörande gällande Finland.

Den 9 juni var Mariza-turnén på väg att flytta från Joensuu till Kuopio, samtidigt som Röda arméns artilleri och flygvapen inledde massiva anfall mot de finländska ställningarna. Infanteriet gick till stormning senare samma dag.

De första bilderna efter att fiendens storanfall inletts i juni 1944. Finländska soldater drar sig tillbaka. Fotografen, militärtjänsteman J. Taube sårades själv omedelbart efter att bilden tagits. Krigsmuseet / Militärtjänsteman J. Taube. Helsingin Sanomat den 11 juni 1944. Nationalbiblioteket / Tidningarnas digitala arkiv.

  

Helsingin Sanomat 11. juni 1944. Nationalarkivet / Tidningarnas digitalarkiv.

För det finländska högkvarteret kom storanfallet som en överraskning, då man trodde att Sovjetunionen strävade efter att nå Berlin före de allierade.

Storanfallet fortsatte. Vid mitten av juni hade de finländska trupperna dragit sig tillbaka till linjen Viborg–Kuparsaari–Taipale. Genom att dra sig tillbaka vann man tid så att förstärkningar hann anlända. Finländska trupper i Östkarelen hade fått order om att dra sig tillbaka och komma till undsättning på Näset.

IISALMI - ROVANIEMI

Mitt i de dystra krigsnyheterna fortsatte Finska Operans artistsällskap sin resa från Kuopio till Iisalmi den 12 juni och vidare till Rovaniemi, där man uppträdde den 15 och 16 juni. Kulturhuset Das Haus der Kameradschaft, som tyskarna byggt i Rovaniemi, kom inte i fråga som spelplats för Mariza, utan operetten framfördes i Skyddskårshusets sal. Orsaken till valet av spelplats var Marizas judiske kompositör Kálmán, vars musik var förbjuden i Tyskland. Kompositören själv hade flytt från Wien till Paris efter nazisternas maktövertagande och därifrån vidare till USA.

Utöver Mariza-föreställningarna höll Operans artister en dagmatiné i Rovaniemi, som till sitt program passade i tyskarnas kulturhus. ”Finska Operans personal som gästat Rovaniemi hade i går arrangerat en lyckad dagmatiné i Haus der Kameradschaft, där lustiga programnummer följde på varandra”, förklarade Lapin Kansa.

”Tillställningen inleddes av George de Godzinsky som framförde Hubays Ungersk fantasi för piano. Därefter framförde operans sångerskor och sångare folkvisor ur sin operettrepertoar för en innerligt medverkande publik. Operans primaballerina Irja Koskinen och balettmästare Alexander Saxelin framförde några danser och programmet livades upp av George de Godzinskys pianonummer. Den sistnämnde skötte även kvällens ackompanjemang.”

"STÄMNINGEN ÄR NEDSTÄMD MEN DET ÄR DENNA TID"

Samtidigt som George råkade Anna-Liisa Autio vara i Rovaniemi; hon var på turné med en underhållningspluton och bodde på pensionat Lappi. George och Liisa hade träffats och kommit överens om att ses igen, vilket sedan inte lyckades från Georges sida. 

Glada flickor från underhållningsplutonen på gruppbild. Till höger Anna-Liisa Autio i basker. Anna-Liisa Rantanens familjearkiv.

Tillsammans med Liisa på samma underhållningsturné deltog bland andra A.Aimo (till vänster) och Eugen Malmstén (i mitten). Anna-Liisa Rantanens familjearkiv.

“Hei Anna-Liisa! 

Hälsningar till dig från denna stad. Jag var då tvungen att gå och ta hand om två av våra herrar, så att de säkert skulle komma med tåget och därför kunde jag inte komma och säga god natt till dig. Min resa fortsätter på samma sätt. Stämningen är nedstämd men det är denna tid. Jag önskar dig Liisa en glad midsommar och mycket vistelse i Rovaniemi. 

Hjärtl. hälsningar och jag sänder dig en kyss din vän Yrjö”.

Georges kort till Liisa i Rovaniemi i juni 1944. Familjen Godzinskys arkiv.

Detta vykort, som George sannolikt skickade till Liisa från Brahestad den 19 juni, är det sista bevarade dokumentet från deras nästan fem år långa korrespondens.

BRAHESTAD - KARLEBY - KANNUS - VALKEAKOSKI - JYVÄSKYLÄ 

Från Rovaniemi fortsatte vårturnén den 19 juni till Skyddskårshuset i Brahestad. Följande kväll, den 20 juni, uppträdde man i Karleby, och den 21 juni i Kannus.

Den 21 juni förhörde sig Finland hos Sovjetunionen om fredsvillkor. Sovjetunionen meddelade att man krävde villkorslös kapitulation.

Följande dag anlände Tysklands utrikesminister von Ribbentrop till Helsingfors och krävde att Finland skulle förbinda sig att fortsätta kriget. I annat fall skulle Tyskland omedelbart dra in sitt militära stöd till Finland.

Samma dag, den 22 juni, fortsatte Mariza-turnén från Kannus till Valkeakoski. ”Tusenkonstnären George de Godzinsky. Honom känner hela Finlands folk. Godzinskys namn på frontturnéer och vapenbrödrakvällar, konserter och andra musikaliska tillställningar är helt enkelt ett dragplåster som aldrig sviker. Nu anländer han ju till vår ort i ett mycket förnämt och förtjusande sällskap. Självaste Grevinnan Mariza, denna evigt unga operettdrottning, har gett sig ut för att resa kors och tvärs över Finlands udde med Godzinsky som sin musikaliska förmyndare”, skrev Valkeakosken ja Sääksmäen Sanomat i sin förhandsartikel.

”Godzinsky har berättat att han under sin skoltid befann sig i en svår korseld. Musiken lockade, och maskiner och teknik. Lyckligtvis visade sig musiken vara starkare, för goda ingenjörer har vi hur många som helst, men en tusenkonstnär-kapellmästare-kompositör kan knappast räknas på ena handens fingrar”, skrev lokaltidningen.

Från Valkeakoski fortsatte turnén till Jyväskylä, där Mariza framfördes på midsommardagen den 24 juni.

RYTI–RIBBENTROP-AVTALET

Direkt efter midsommar, den 25 juni, inleddes striderna vid Tali–Ihantala nordost om Viborg. Följande dag förband sig president Risto Ryti vid von Ribbentrops krav och undertecknade i eget namn ett brev som garanterade att vapenhjälpen och spannmålsleveranserna till Finland fortsatte. Den 27 juni meddelades officiellt att Finland hade bett om vapenhjälp från Tyskland.

TURNÉN AVSLUTAS I VAMMALA

Kvällen den 27 juni avslutades även Finska Operans vårturné i Vammala. Grevinnan Mariza hade under månaden framförts 20 gånger på 17 olika orter.

Den 28 juni erövrade Sovjetunionen Petrozavodsk.

DE SISTA VAPENBRÖDRAKVÄLLARNA FÖRE VIGSELSEMESTERN

Den 5 juli firade George sin 30-årsdag. Nästa dag var han återigen i propagandauppdrag, denna gång vid Rantakasino i Heinola, där Propaganda-Vapenbrödernas 109:e vapenbrödrakväll arrangerades. Förutom George uppträdde Jorma Huttunen, Elli Pihlaja, Sylva Rossi, Liisa Tuomi, Joel Asikainen, korpral Möttönen, Tammerfors garnisons musikkår under ledning av musikloitnant Onni Palomäki samt en vapenbrödrakör och vapenbrödraorkester. Programledare var översergeant Carl-Erik Creutz.

Den 7 juli kl. 20.35 hördes sommarmelodier spelade av Georges solistensemble i radion.

Ett par dagar före sin vigsel, den 13 juli, befann sig George ännu vid Åbo brandkårshus, där Propaganda-Vapenbröderna arrangerade sin 110:e vapenbrödrakväll. Tillsammans med George uppträdde Anna Mutanen, Lucia Nifontova-Saurama, Kerttu Vanne, Nils-Eric Fougstedt, Joel Rinne, Aku Käyhkö, Pirkko Karppi, Åbo flottans musikkår under ledning av kapten A. Muukka, en vapenbrödraorkester och vapenbrödrakör samt Arbetarnas manskör. Programledare var fältväbel Reino Jokilehto.

Enligt tidningen Sosialisti var brandkårshuset nästan fullt av en entusiastisk och välstämd publik: ”I utförandet av kvällens musikprogram deltog förutom den redan nämnda Flottans musikkår även en vapenbrödrakör och -musikkår samt de kända musikerna Godzinsky och Fougstedt, som framförde bland annat snärtiga duetter på två pianon. Höjdpunkter blev även den åboländska violinvirtuosen Kerttu Vannes framträdanden, där man fick beundra hennes instruments vackra klang samt konstnärens högt utvecklade tekniska färdighet.”

George och hans vän Nils-Eric Fougstedt framförde ”snärtiga duetter” på två pianon vid Åbo brandkårshus den 13 juli 1944. Samma kompisar underhåller publiken fyrhändigt den 25 mars 1943 vid Helsingfors konservatorium i Önskekonsert nr 15. Krigsmuseet / Militärtjänsteman Esko Manninen.

Läs härnäst: Fortsättningskriget juli-augusti 1944: George gifter sig med Elisabeth Urbanowicz

Text: Tiina-Maija Lehtonen

Svensk översättning: Christian de Godzinsky