Touko-heinäkuu 1946: George suomalaisen balettiseurueen kanssa Tanskassa ja Norjassa

Kuvassa osa suomalaisesta balettiseurueesta Helsingin rautatieasemalla 1. kesäkuuta 1946 nousemassa Turun junaan. Takarivissä vasemmalta Mary Grönroos, Alexander Saxelin, Magnus Björkenheim, Margaretha Wasenius von Bahr, Eva Hemming, tunnistamaton saattaja, Hannele Keinänen, ja Elisabeth de Godzinsky. Edessä tuntematon pikkutyttö, Laila Jokimo ja Lucia Nifontova. Kameran takana George de Godzinsky. Godzinskyn perhearkisto.

Kun Suomalaisen Oopperan baletti 18. toukokuuta 1946 palasi menestyksekkäältä Tukholman vierailultaan, seurueen johtajilla, balettimestari Alexander Saxelinilla ja tri Magnus Björkenheimilla oli uutinen kerrottavanaan lehdistölle; parin viikon kuluttua 10-jäseninen suomalainen balettiryhmä lähtisi kiertueelle Tanskaan ja Norjaan. Björkenheimin johtamaan ryhmään kuuluisivat ainakin Saxelin, kapellimestari George de Godzinsky, ballerinat Lucia Nifontova ja Irja Koskinen sekä joukko baletin etevimpiä tanssijoita. Harjoitukset kiertuetta varten aloitettaisiin välittömästi.

 

GEORGEN VIIMEINEN ONEGIN SUOMALAISESSA OOPPERASSA

Tanskan ja Norjan kiertueen toteutuminen muutti Georgen alkukesän suunnitelmat. Suomalainen Ooppera aloitti pari päivää myöhemmin, 20. toukokuuta Kotkasta perinteisen maaseutukiertueensa, jonka ohjelmassa oli Emmerich Kálmánin Mustalaisruhtinatar. Pääosissa lauloivat Elli Pihlaja ja Thure Bahne, joka oli myös operetin ohjaaja. Muissa rooleissa esiintyivät Sylvelin Långholm, Martti Seilo ja Yrjö Ikonen, ja tanssinumeroista vastasi neljän nuoren tanssijattaren ryhmä. George oli jo harjoituttanut operetin, ja siitä päätellen hänen oli myös määrä toimia kiertueen pianistina. Georgen lähtiessä Tanskaan ja Norjaan kotimaan kiertueen säestäjäksi tuli kapellimestari Jussi Jalas.

Toukokuun 26. päivänä George johti Bulevardilla kevätkauden viimeisen Jevgeni Oneginin. Tatjanan roolissa vieraili sopraano Karin Englund-Vilkko. Tässä vaiheessa George ei vielä tiennyt, että kyseessä oli hänen viimeinen Onegininsa Suomalaisessa Oopperassa. Kun Tšaikovskin ooppera kesän jälkeen palasi 22. syyskuuta näyttämölle, esityksen johti Leo Funtek. Talon vakituinen kapellimestari Funtek oli johtanut Oneginin ensi-illan 1936. Onegin esitettiin syksyllä neljä kertaa, ja kaikki näytännöt johti Funtek.

 

BALETTISEURUE KIERTUEELLE TANSKAAN JA NORJAAN

Suomalaisen Oopperan baletin toukokuinen vierailu Tukholmaan, ja balettiseurueen Tanskan ja Norjan kiertue kertovat suomalaisten halusta rakentaa suhteita Pohjoismaihin sodan jälkeen. Toisin kuin Tukholman vierailu, Tanskan ja Norjan kiertue ei ollut Suomalaisen Oopperan virallinen esittäytyminen ulkomailla. 

Kiertueesta kerrottiin julkisuuteen vasta Tukholman menestyksen jälkeen, mutta tri Magnus Björkenheim oli aloittanut matkan järjestelyt jo hyvissä ajoin syksyllä 1945. Björkenheim oli filosofian tohtori ja Helsingin yliopiston kirjallisuuden historian dosentti, joka harrastuksekseen järjesteli balettikiertueen kaltaisia matkoja.   

Björkenheimin johtamalle kiertueelle osallistuivat lopulta Saxelin, Godzinsky ja 10 tanssijaa: Lucia Nifontova, Arvo Martikainen, Olavi Kuorikoski, Into ja Jaakko Lätti, Eva Hemming, Laila Jokimo, Mary Grönroos, Hannele Keinänen ja Margaretha Wasenius von Bahr.

Keitä tanssijoita lähti matkalle mukaan, sen määritti kiertueella esitettävät teokset. Ohjelma sisälsi Saxelinin koreografioina Tšaikovskin Joutsenlammen II näytöksen, Lintu sinisen Tšaikovskin Prinsessa Ruusunen -baletin III näytöksestä, ja Soirée de bal'in sekä Julian Algon uuden koreografian, huhtikuussa Bulevardilla kantaesitetyn Faunin iltapäivän.

Iloisia ballerinoja Helsingin rautatieasemalla 1. kesäkuuta 1946. Vasemmalta Eva Hemming, Laila Jokimo, Margaretha Wasenius von Bahr ja Hannele Keinänen. Godzinskyn perhearkisto.

 

Rouva Elisabeth de Godzinsky nousemassa Turun junaan. Godzinskyn perhearkisto.

Vaikka Georgea kutsuttiin kiertueen kapellimestariksi, hän ei johtanut orkesteria, vaan huolehti säestyksestä pianon ääressä. Seurueen mukana matkusti myös rouva Elisabeth de Godzinsky. Myöhemmillä kiertueilla Elisabeth toimi tanssijoiden pukijana. Ehkä hän avusti ballerinoja jo Tanskassa ja Norjassa.

Suomalaisen balettiseurueen kiertue alkoi Helsingin rautatieasemalta 1. kesäkuuta. Ensin matkustettiin junalla Turkuun, mistä matka jatkui laivalla Tukholmaan, ja sieltä edelleen junalla Kööpenhaminaan. Ensimmäinen esiintyminen oli Kööpenhaminassa 4. kesäkuuta. 

Laivassa Into Lätti, Laila Jokimo, Hannele Keinänen, Elisabeth de Godzinsky ja Mary Grönroos. Godzinskyn perhearkisto.

Bore I matkalla kohti Tukholmaa. Godzinskyn perhearkisto.

 

Elisabeth Bore I:n kannella. Godzinskyn perhearkisto.

 

George matkalla Tukholman kautta Tanskaan. Kameran takana Elisabeth. Godzinskyn perhearkisto.

GODZINSKY - UPEA SÄESTÄJÄ

”Kiertue oli upea”, Björkenheim kertoi sanomalehdille matkalta palattuaan. ”Vierailimme 19 tanskalaiskaupungissa Kööpenhaminasta alkaen ja annoimme sen jälkeen neljä esitystä Oslon kansallisteatterissa. Kaikkialla oli täydet salit ja yleisö osoitti valtavaa innostusta. Kööpenhaminassa koko Tanskan kuninkaallinen baletti oli yleisön joukossa Nørrebro-teatterissa.”

"Lehtien arvostelut olivat poikkeuksetta erittäin hyviä. Tämä on sitäkin huomattavampaa, kun tanskalaisten oma baletti on korkeinta mannermaista luokkaa. Erityistä huomiota herättivät Lucia Nifontova ja Arvo Martikainen puhtaalla tekniikallaan", Björkenheim selitti. Nifontovaa kuvailtiin kiireestä kantapäähän hienosti koulutetuksi tanssijaksi ja verrattiin legendaariseen Tamara Karsavinaan. Martikaisen klassinen tyyli sai myrskyisän menestyksen sekä yleisöltä että kriitikoilta. 

"Margaretha von Bahr ja Into Lätti saavuttivat myöskin suurta suosiota", Björkenheim selosti. "Von Bahr tanssi tiensä suoraan yleisön sydämiin, ja lopulta hänen tarvitsi vain tulla lavalle, kun yleisö puhkesi suosionosoituksiin. Hänen Sininen lintunsa ja Mustalaistanssinsa saivat kriitikot puhkeamaan haltioituneisiin ylistyksiin."

Algon Faunin iltapäivä oli aikanaan päätetty jättää pois Tukholman ohjelmasta, jolloin matkasta karsiutui myös tanssija Into Lätti. Tanskan ja Norjan kiertueella Fauni ja Lätti olivat näkyvästi mukana. "Kriitikot julistivat Into Lätin yksimielisesti parhaaksi miekkailutanssijaksi. Lätin taiteellisuutta, ilmaisuvoimaa ja temperamenttia ylistettiin Faunin iltapäivässä, ja kaukasialaisessa tikaritanssissa hän norjalaisen Morgenpostenin mukaan "salpasi ihmisiltä hengen", Björkenheim kertoi.

"Eva Hemming sai kiitosta ​​Kuolevasta joutsenestaan. Hänen hienostunut plastisuutensa ja viehätyksensä tekivät suuren vaikutuksen, ja tanskalaiset vertasivat häntä omaan suosittuun Kirsten Raloviinsa."

"Aplodit saivat myös Laila Jokimo, Mary Grönroos, nuori Hannele Keinänen sekä Olavi Kuorikoski ja Jaakko Lätti", Björkenheim luetteli.

"Ja viimeisenä, muttei vähäisimpänä poikkeuksellinen Georges de Godzinsky, joka oli upea säestäjä", Björkenheim kehui. 

"Koko suomalainen baletti oli sanomalehtien mukaan tulinen ja hehkuva. Ihmiset ihastuivat sen nuoruuteen ja kauneuteen."

Perillä Tanskassa. Godzinskyn perhearkisto.

Tanskalainen katunäkymä. Godzinskyn perhearkisto.

Tanskalainen katunäkymä. Godzinskyn perhearkisto.

George seisoo hiljaisella kadulla. Godzinskyn perhearkisto.

George ja vossikka. Godzinskyn perhearkisto.

Näkymä junasta. Godzinskyn perhearkisto.

Junaa odottamassa jossakin päin Tanskaa. Godzinskyn perhearkisto.

George tanskalaisella kadulla. Godzinskyn perhearkisto.

Näköala hotellihuoneesta. Godzinskyn perhearkisto.

Elisabeth katselee hotellihuoneen parvekkeelta. Godzinskyn perhearkisto.

Junaa odottelemassa Tanskassa. Godzinskyn perhearkisto.

Olavi Kuorikoski (oikealla) ja Eva Hemming valmistautuvat lavalle pensaiden suojassa. Vasemmalla Elisabeth de Godzinsky. Godzinskyn perhearkisto.

Virvokkeita puutarhassa. Pöydän ympärillä vasemmalta Hannele Keinänen, Margaretha Wasenius von Bahr, Lucia Nifontova, Arvo Martikainen, Alex Saxelin, Eva Hemming, Into Lätti ja Magnus Björkenheim. Etualalla Laila Jokimo ja oikealla seisomassa Mary Grönroos. Godzinskyn perhearkisto.

Seurue viipyi Tanskassa kaikkiaan kolme viikkoa, jona aikana se esiintyi 19 suurimmassa maaseutukaupungissa ja antoi yhteensä 20 esitystä. "Jouduimme matkustelemaan paljon, mutta meille oli joka matkaa varten varattu I luokan paikat, joten matkat eivät muodostuneet kovin rasittaviksi", Björkenheim selosti.

Elisabeth ja Olavi Kuorikoski astumassa bussiin. Godzinskyn perhearkisto.

 

Bussi valmiina kiidättämään suomalaisen balettiseurueen seuraavaan maaseutukaupunkiin. Godzinskyn perhearkisto.

 

Linja-autossa onpi tunnelmaa. Godzinskyn perhearkisto.

Tanskan kiertue päättyi 23. kesäkuuta, minkä jälkeen seurue vietti pari vapaa päivää Kööpenhaminassa.

Kööpenhaminan oikeita joutsenia. Godzinskyn perhearkisto.

 OSLOSSA ESIINNYTTIIN POHJOISMAIDEN SUURIMMASSA TEATTERISSA

Tanskasta kiertue jatkui Norjaan ja Osloon. "Osloon saavuimme 26.6. ja näytäntömme pohjoismaiden suurimmassa teatterissa, National Teatterissa olivat 28 ja 29 päivänä, kaksi näytöstä peräjälkeen kummallakin kerralla. Yleisön suopeudessa ei ollut täällä sen enempää toivomisen varaa kuin Tanskassa", Björkenheim kertoi. "Oslossa viivyimme kaikkiaan 6 päivää, jonka aikana meille järjestettiin toinen toistaan loistavampia juhlatilaisuuksia." Sanomalehdet julkaisivat kuvia Suomen asiainhoitaja Brotheruksen järjestämistä cocktail-kutsuista, joihin balettiseurue osallistui opetusministeri Fostervollin ja muiden norjalaisten merkkihenkilöiden seurassa.

"Yleensä olen koko retkeemme hyvin tyytyväinen ja samoin on Saxelin. Kummassakin maassa pidettiin meitä erikoisen hyvänä ja yksistään ruokapuolesta voisi kirjoittaa pitkiä juttuja", Björkenheim kertoi. Samaan aikaan Suomessa kärsittiin yhä elintarvikkepulasta, joka jatkui vielä pitkään. Sokerin säännöstely päättyi helmikuussa 1954, ja kahvin kuukautta myöhemmin.

Suomalainen balettiseurue isäntineen Norjassa. Godzinskyn perhearkisto.

Valokuva suomalaisesta balettiryhmästä Oslossa Suomen asiainhoitaja Brotheruksen järjestämillä cocktail-kutsuilla julkaistiin Suomen Sosialidemokraatissa 7. heinäkuuta 1946. Kansalliskirjasto / Sanomalehtien digiarkisto.

"30 päivänä alkoi matkamme kotia kohti, vaikkakin osa seurueestamme mm. kapellimestari Godzinsky jäi Tukholmaan joksikin aikaa", Björkenheim kertoi lehdille. Matkanjohtaja palasi Suomeen vain Nifontovan ja Martikaisen seurassa muun seurueen jäädessä lomailemaan Osloon ja Tukholmaan. Mahdollinen esiintyminen paluumatkalla Tukholmassa ei näytä toteutuneen.  

"Balettimme mieliala oli matkan rasituksista huolimatta koko ajan iloinen ja reipas ja voin vakuuttaa, että he ovat ansainneet kesälomansa", Björkenheim summasi.

Helsingin Sanomat 9. heinäkuuta 1946. Kansalliskirjasto / Sanomalehtien digiarkisto.

GODZINSKY SOI RADIOSSA

Samaan aikaan, kun George kiersi tanssijoiden kanssa Tanskassa ja Norjassa, radiossa kuultiin hänen soittoaan. Kesäkuun 6. päivänä klo 20 George, viulisti Wolde Jussila ja laulaja Folke Paqualin esittivät “Valoisien kesäöiden sävelromantiikkaa”. 

Juhannuksen lähestyessä 20. kesäkuuta klo 20.25 radio lähetti yllättäen “Kevättalven muistoja”. Tunnelmamusiikkia Ruotsista esittivät koloratuurisopraano Tatjana Angelini ja Georgen solistiyhtye. 

Heinäkuun 2. päivänä klo 20.05 Vera Grüger esitti radiossa ruotsalaisia laulelmia Georgen säestyksellä.

Heinäkuun 6. päivänä klo 20.40 kuultiin uusintana Serpin ja Godzinskyn Veronica-operetti.

Vuonna 1898 Tanskan Helsingörissä rakennetun S/S Bore I:n pienoismalli Turun Forum Marinumissa. Bore I liikennöi Turun ja Tukholman väliä aina vuoteen 1961. Tiina-Maija Lehtonen.

Lue seuraavaksi: Heinä-elokuu 1946: George säveltää musiikin Valentin Vaalan elokuvaan Viikon tyttö 

Teksti: Tiina-Maija Lehtonen